Helsingin Sanomat marraskuu 2010
Nilsiän Tahkovuoren korottamissuunnitelmat muuttuivat
Tekomäkeen ei yhtään kipsiä
Esitys Pohjois-Savon maakuntakaavaksi ei hyväksy Tahkon korottamista.
HELSINGIN SANOMAT
Nilsiän Tahkovuoren korottamissuunnitelmiin on tulossa merkittävä muutos.
Tahko Development -yhtiön (TD) toimitusjohtaja Jussi Kammonen ja hallituksen puheenjohtaja Leo Jumppanen kertoivat Helsingin Sanomille, että tekomäen yhdeksi täyteaineeksi suunniteltu kipsi aiotaan jättää ympäristösyistä pois.
Laskettelukeskuksen uudet rinteet rakennettaisiin Siilinjärven apatiittikaivoksen rikastushiekasta ja louhinnan sivukivestä.
"Olemme aloittamassa teknisen suunnitelman tarkistusta", Kammonen täsmensi. Mäen vakauteen liittyvät stabiliteettilaskelmat tehdään uudestaan.
Siilinjärven kaivoksenjohtaja Ismo Haaparanta vahvisti kaivoksen ylijäämämassojen olevan kaikkien niiden käytettävissä, joiden luvat ovat kunnossa. Hänen mukaansa massat ovat teknisesti ja ympäristönäkökohdiltaan sovellettavissa Tahkon korottamiseen.
Pohjois-Savon maakuntavaltuusto päättää maanantaina uudesta maakuntakaavasta. Esittelytekstissä todetaan, että kaavassa ei tarkastella Tahkon korottamista lainkaan. Kaava ei mahdollista koko hanketta eikä siihen ole merkitty tarvittavaa rautatieyhteyttä Siilinjärveltä Tahkovuorelle.
Nilsiän kaupunginvaltuusto hylkäsi viime kesäkuussa kaupungin omistamien maiden vuokraamiseen tähtäävän puitesopimuksen. Lisäksi Pohjois-Savon Ely-keskus löysi runsaasti puutteita ympäristövaikutuksen arviointiselostuksesta ja totesi hankkeen vaikuttavan läheisen Natura-alueen luontoarvoihin kielteisesti.
Vaikka viralliset tiet Tahkon korotuksen edistämiseksi näyttävät juuri nyt lohduttomilta, idean isä Jumppanen ei aio luovuttaa, ei myöskään Kammonen. He vievät asioitaan eteenpäin pitkäjänteisesti, vaikka korvissa kaikuvat vastustajien huudot "Tapetaan tämä hanke!".
Kammonen kertoi, että asioiden edistäminen jäädytetään seuraaviin kuntavaaleihin asti lokakuuhun 2012.
Siihen asti yhtiössä seurataan, millaiseksi Nilsiän kaupungin aloittama Tahkon master plan -suunnitelma muotoutuu. Siinä tarkastellaan Tahkon tulevaisuutta matkailun, rakentamisen ja maankäytön kannalta. Mahdollista on, että alueen vuodepaikkoja lisätään 8 000:sta 30 000:een.
TD:n
suunnitelmien mukaan Supertahko rakennettaisiin Sammakkolammen päälle, Välimäen ja Tarpisenmäen väliselle ylätasanteelle, nykyisen matkailukeskuksen naapuriin.
Pääosa korottamiseen tarvittavista maamassoista kuljetettaisiin Siilinjärveltä rautateitse ja osa saataisiin tekomäen juurelle louhittavasta alppihiihtostadionista.
Mäen korottaminen ja stadionin rakentaminen maksaisivat noin 400 miljoonaa euroa. Summa saataisiin kokoon TD:n näkemyksen mukaan 200 miljoonan euron omarahoituksella, 50 miljoonan euron valtiontuella sekä 150 miljoonan euron valtiontakauksella.
Kammonen huomautti, että hanke rahoitetaan asuntojen ja rakennusten myyntituotoilla.
Supertahkolle tulevien kiinteistöjen markkina-arvoksi on laskettu 1,5–2 miljardia euroa.
Maa-alueita ostettaisiin ja vuokrattaisiin Nilsiän kaupungilta ja seurakunnalta, UPM:ltä sekä yli sadalta yksityiseltä maanomistajalta.
Tahko Development Oy:llä on nykyisin kymmenen suomalaista omistajatahoa, joista kuusi on yksityishenkilöä ja neljä yhtiötä. Viisi vuotta sitten joukkoon oli tarjolla venäläisen öljy-yhtiön Lukoilin omistajia, mutta neuvottelut 49 prosentin osuudesta kariutuivat.
Autio: Tahko korotetaan vielä
–Osa päättäjistä satuili, että korotuksen jälkeen ilta-aurinko ei paista Nilsiään ja pöly leviää kaikkialle, Syväri saastuu ja Tahkon profiiliin tulee näppylä. Vastustajat olivat taikauskon vallassa, ja ottivat tuomarin roolin asiantuntijakysymyksissä.
Autio näkee, että korotuksella olisivat hoituneet Siilinjärven kaivosmassat.
–Siilin valkea jätevuori olisi koteloitu ja muotoiltu tyylikkäästi. Tahkovuori olisi saavuttanut globaalin maineen ja vielä rautatien kalkkikuljetuksien myötä, jota matkailu olisi myöhemmin hyödyntänyt.
Kehittämishanke käynnistyy
Autio kertoo, että ensi syksynä käynnistyy uusi Tahkon kehittämishanke. Konsultin on tarkoitus laatia uusi suunnitelma Tahkon matkailukeskuksesta. Keskukseen tulisi lisää ainakin rinteitä, hissejä, kävely- ja patikkareittejä, uusi golf-kenttä sekä kylpylän laajennus.
Autio sanoo vahvasti, että Tahkovuori on Kuopion tärkein matkailukohde. Kuopion matkailua ja Tahkovuorta pitäisi Aution mielestä tuotteistaa yhdeksi paketiksi, jota myytäisiin ulkomaille ja Etelä-Suomeen.
–Tahkolle tullaan aina Kuopion kautta. Kuopion tapahtumat ja kulttuuritarjonta pitäisi koordinoida Kuopio-vetoisesti maakunnan muidenkin spesialiteettien, esimerkiksi Vesileppiksen ja Lohimaan kanssa.
Kohti Kuopiota
Kunnanjohtaja Autio ja Nilsiän elinkeinoasiamies Mikko Lehto antaisivat matkailun vetovastuun Kuopiolle. He näkevät Siilinjärven, Nilsiän ja Maaningan Siiliset-hankkeen vain välivaiheena ennen kuin suurkunta Kuopion kanssa toteutuu. Lehto sanoo suoraan, että erilliset kunnat rajoittavat matkailunkin kehittämistä.
–Valtion paikallistoimijat, Kela, poliisitoimi, työvoimahallinto ja verohallinto ovat jo keskittäneet toimintansa. Liitos Kuopion kanssa olisi pitänyt tehdä jo viisi vuotta sitten. Homma meni aivopesuksi ja kantti petti päättäjiltä. Parempi johtaa kehitystä kuin olla kiviriippana, sanoo Autio.
Tahko mielletään Kuopioksi
Kuopion matkailupalvelun toimitusjohtaja Jari Piirainen näkee, että etelän ja ulkomaiden matkailijat tulevat mielikuvissaan Kuopioon, kun kohteena on Tahkovuori.
–Kuopion olisi järkevää kehittää koko Pohjois-Savon matkailua yhdessä kuntien kanssa. Kävipä Tahkon korotukselle mitä tahansa, alue kehittyy ja siitä tulee entistä merkittävämpi liikunta- ja vapaa-ajan keskus.
Kuopion kaupunkilehti
09.07.2010 8:00
Ismo Vornanen Autio: Tahko korotetaan vielä
Nilsiän kunnanjohtaja Jorma Autio ja valtuuston puheenjohtaja Jaakko Leskinen tarttuvat yhdessä golf-mailaan ja lyövät kohti Tahkon korotusta ja rohkeasti päin kuntaliitoksia. (Kuvaaja: Ismo Vornanen)
Nilsiän kunnanjohtaja Jorma Autio on suivaantunut niille Nilsiän päättäjille, jotka kaatoivat Tahkon puitesopimuksen vääristyneiden mielikuvien ja asenteiden vuoksi.–Osa päättäjistä satuili, että korotuksen jälkeen ilta-aurinko ei paista Nilsiään ja pöly leviää kaikkialle, Syväri saastuu ja Tahkon profiiliin tulee näppylä. Vastustajat olivat taikauskon vallassa, ja ottivat tuomarin roolin asiantuntijakysymyksissä.
Autio näkee, että korotuksella olisivat hoituneet Siilinjärven kaivosmassat.
–Siilin valkea jätevuori olisi koteloitu ja muotoiltu tyylikkäästi. Tahkovuori olisi saavuttanut globaalin maineen ja vielä rautatien kalkkikuljetuksien myötä, jota matkailu olisi myöhemmin hyödyntänyt.
Kehittämishanke käynnistyy
Autio kertoo, että ensi syksynä käynnistyy uusi Tahkon kehittämishanke. Konsultin on tarkoitus laatia uusi suunnitelma Tahkon matkailukeskuksesta. Keskukseen tulisi lisää ainakin rinteitä, hissejä, kävely- ja patikkareittejä, uusi golf-kenttä sekä kylpylän laajennus.
Autio sanoo vahvasti, että Tahkovuori on Kuopion tärkein matkailukohde. Kuopion matkailua ja Tahkovuorta pitäisi Aution mielestä tuotteistaa yhdeksi paketiksi, jota myytäisiin ulkomaille ja Etelä-Suomeen.
–Tahkolle tullaan aina Kuopion kautta. Kuopion tapahtumat ja kulttuuritarjonta pitäisi koordinoida Kuopio-vetoisesti maakunnan muidenkin spesialiteettien, esimerkiksi Vesileppiksen ja Lohimaan kanssa.
Kohti Kuopiota
Kunnanjohtaja Autio ja Nilsiän elinkeinoasiamies Mikko Lehto antaisivat matkailun vetovastuun Kuopiolle. He näkevät Siilinjärven, Nilsiän ja Maaningan Siiliset-hankkeen vain välivaiheena ennen kuin suurkunta Kuopion kanssa toteutuu. Lehto sanoo suoraan, että erilliset kunnat rajoittavat matkailunkin kehittämistä.
–Valtion paikallistoimijat, Kela, poliisitoimi, työvoimahallinto ja verohallinto ovat jo keskittäneet toimintansa. Liitos Kuopion kanssa olisi pitänyt tehdä jo viisi vuotta sitten. Homma meni aivopesuksi ja kantti petti päättäjiltä. Parempi johtaa kehitystä kuin olla kiviriippana, sanoo Autio.
Tahko mielletään Kuopioksi
Kuopion matkailupalvelun toimitusjohtaja Jari Piirainen näkee, että etelän ja ulkomaiden matkailijat tulevat mielikuvissaan Kuopioon, kun kohteena on Tahkovuori.
–Kuopion olisi järkevää kehittää koko Pohjois-Savon matkailua yhdessä kuntien kanssa. Kävipä Tahkon korotukselle mitä tahansa, alue kehittyy ja siitä tulee entistä merkittävämpi liikunta- ja vapaa-ajan keskus.
Massaliike taistelee korotusta vastaan
Vastustajien mielestä Nilsiän päätöksentekoon on saatava avoimuutta sanelun tilalle.
HELSINGIN SANOMAT
Nilsiä. Nilsiäläiset Erkki Partanen ja Sakari Pentikäinen vakuuttavat, että Tahkovuoren korotussuunnitelmat eivät toteudu nyt eivätkä tulevaisuudessa.
He aikovat vastustaa korottamista viimeiseen asti, mutta tukevat Tahkon kehittämistä ja alueen hyväksymistä koko Pohjois-Savon matkailun kärkikohteeksi.
Pentikäinen ja Partanen ovat henkilöityneet Massaliikkeen voimahahmoiksi. Edellinen on kunnallispoliitikko, jälkimmäinen aktiivinen eläkeläinen, koulutukseltaan diplomi-insinööri.
Massaliike syntyi 1. kesäkuuta 2009, kun kaupunginhallitus sai yllättäen käsiteltäväkseen vuokraneuvottelujen aloittamisen kaupungin maista Tahkolla.
"Kaupunginhallitus päätti valtuuttaa itsensä aloittamaan neuvottelut kaupungin omistamien maiden vuokraamisesta Tahko Developmentille sekä tekemään aloitteen Pohjois-Savon liitolle hankemaakuntakaavan laatimisen aloittamisesta", Partanen muistaa.
Siinä ei ollut hänen mielestään mitään järkeä. Kyse oli miljoonien eurojen "puhalluksesta" veronmaksajien pussista. Maat olisi vuokrattu lähes ilmaiseksi. Pieni keskustaklikki oli valmistellut asian piilossa.
Massaliike aloitti vastatoimet heti. "Sitä ei synnytetty, se vain syntyi", Partanen selittää.
Epävirallinen nimi syntyi vitsistä. "Sanoin, että mehän vastustamme massojen ajamista Siilinjärveltä Tahkolle, ja siis voimme olla vaikka Massaliike."
Kristillisdemokraattien valtuutettu Pentikäinen kertoo päätyneensä vastustamaan korotusta luontoon ja talouteen liittyvien riskien vuoksi. Korotussuunnitelmat ovat hänen mielestään aivan liian suuria ja seuraukset ennalta-arvaamattomia.
Hän toivoo, että valmisteluun ja päätöksentekoon saataisiin sanelun sijalle lisää avoimuutta, neuvotteluja ja kompromissintahtoa.
Massaliikkeeseen kuuluu kymmenen kaupunginvaltuutettua ja puolentusinaa asiantuntijaa eri aloilta. "Olemme pitäneet porukan pienenä valmiusjoukkona, joka pystyy reagoimaan nopeasti tarvittaessa."
Massaliike vaatii kilpailulain ja kaupungin edun nimissä Tahko Developmentin monopoliaseman purkamista maankäytössä. Alueen kehittäminen ja kaavoittaminen pitää aloittaa uudelleen.
Korottamisideasta jo 30 vuotta
Teksti: Timo Siukonen HS
1981 Leo Jumppanen keksii idean Tahkovuoren jättimäisestä korottamisesta.
1994 Jumppanen aloittaa suunnitelmat Tahkon korottamiseksi.
1998 Suunnitelma Operaatio Tahkonvääntö valmistuu.
1999 Ensimmäinen ympäristöselvitys.
2001 Korottamissuunnitelmien tarkistukset.
2002 Taloudellinen kannattavuusselvitys. Ympäristövaikutusten yleissuunnitelma.
2003 Sopimus ympäristövaikutusten arvioinnin rahoituksesta.
2004 Leo Jumppanen, Reijo Korhonen, Jussi Kammonen ja Asko Lappalainen perustavat hankeyhtiö Tahko Development Oy:n.
2005 Tilikauden tulos –15 211,45 euroa.
2006 Ympäristövaikutusten arviointiselostus. Tilikauden tulos –308,32 euroa.
2007 Valtion yhteysviranomaisen lausunto yva-selostuksesta.
Tilikauden tulos –653,56 euroa.
2008 Suunnattu osakeanti. Osakassopimus. Tilikauden tulos –75 987,59 euroa.
2009 Ympäristölupahakemus aluehallintovirastolle. Tilikauden tulos –85 173,38.
2010 Maakuntajohtaja Jussi Huttunen ehdottaa hankekaavan tekemistä.
Nilsiän kaupunginvaltuusto hylkää maa-alueiden vuokraamiseen tähtäävän puitesopimuksen.
Pohjois-Savon ely-keskus toteaa, että Tahkovuoren korottaminen heikentäisi Huutavanholman Natura-alueen luontoarvoja.
Yhtiö peruu ympäristölupahakemuksen.
Hankkeen kustannukset tähän mennessä 2,2 miljoonaa euroa, mistä yhtiön osuus 1,4 miljoonaa, teollisuuden 0,4 miljoonaa ja julkisyhteisöjen 0,4 miljoonaa.
Yhtiön osakkeita (240 kappaletta) omistavat Jussi Kammonen (82), Leo Jumppanen (33), Pekka Poutiainen (24), Timo Kettunen (21), Antti Eskelinen (17) ja Reijo Korhonen (8) sekä Teollisuuden Raideliikenne TR Group ( 20), M. Mäkeläinen Invest (15), Santava (10) ja GTW Group (10).
